Polku itseeni Häpeä helvetti   Mulla on ollut vähän sellaista jumittavaa vireystilaa päällä viime aikoina, enkä ole oikein pitänyt siitä. Olen yleensä hyvin draivikeskeinen ja vauhtipäällä ja huono sietämään tekemättömyyttä sekä negatiivisia fiiliksiä itselleni. Siinä on mulla työsarkaa, paskat fiilikset

Tasan 10 v sitten Pyhällä hiljaisuuden retriitillä otetut kuvat by @minnasirviö Rakas kehoni   Haluaisin niin kovasti kirjoittaa rakkauskirjeen sulle, mutta minusta tuntuu, että tästä tulee anteeksipyyntökirje.   En ole koskaan aidosti ymmärtänyt, että sinua pitäisi kuunnella. En ole ole

Moni tietääkin, että opiskelen aikuisopintoina Leaderin ja Soman töideni ohessa yksilö- ja ryhmävalmentajaksi, LCAF Certified Coachiksi. Koulu tarkoittaa, että meillä on kolmen päivän intensiivi viikonloppuja zoomissa kerran kuukaudessa yhteensä vuoden ajan. On teoriaa, käytäntöä ja kaikkea siltä väliltä. Koen sen

Kuva by Timo Koivisto Vuoden vaihtuessa halusin bloggailla omastani. Tästä meille kaikille ah niin oudosta ja erikoisesta, piinaavastakin, koronavuodesta 2020.  En kirjoita nyt maailman näkökulmasta, sitä on lehdet vääränään, vaan ihan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Miten meni niinku omasta mielestäni.    Miehän

Tuntuu kuin keväästä ja siitä, kun korona kaatoi kahvilani fyysisesti ( ei henkisesti ) isän autotalliin on jo ikuisuuksia aikaa. Nyt ollaan tässä, enkä tiedä miten lähtisin tätä purkamaan, että te pääsisitte jyvälle meiningistäni.  Olen bloggaillut jo toistakymmentä vuotta. Itseasiassa

Siitä on hurjasti aikaa kun viimeksi olen bloggaillu. Taisi liittyä aikaan ennen koronaan ja siihen, että olin tehnyt syksyn 2019 myötä päätöksen päästää irti työtaakasta hiljokseen luovuttamalla alkuun Kittilän Soma pois. Ei ollut helppo päätös, mutta tarpeellinen. Jostain pitää luopua,