Kirje keholle

SomaStyle | Heli Alatalo, Cafe Soma Oy.
Tasan 10 v sitten Pyhällä hiljaisuuden retriitillä otetut kuvat by @minnasirviö

Rakas kehoni

 

Haluaisin niin kovasti kirjoittaa rakkauskirjeen sulle, mutta minusta tuntuu, että tästä tulee anteeksipyyntökirje.

 

En ole koskaan aidosti ymmärtänyt, että sinua pitäisi kuunnella. En ole ole varmaankaan ollut valmis vastaanottamaan sinun viestiäsi. Olen aina mieluummin paennut suorittavaan maailmaan jossa äänesi vaimenee kaikessa touhussa ja tohinassa, kuin ottanut hetken sille, mitä sinä olet halunnut mulle sanoa.  Kaikki tekeminen on mulle niin paljon luontevampaa kuin oleminen, koska rakastan tehdä kaikkea kivaa ymmärtämättä että jatkuva inspiroituminen kaikestakin väsyttää sinua. Olet aidosti ollut stressitilassa vuosikymmenen jo. Toki tiedostanut, että etenkin viimeisinä vuosina jatkuva flunssakierre jatkuvine poskiontelontulehduksineen johtui stressistä ja kiireestä. Ymmärsin, että jalkanikin katkesi, jotta ymmärtäisin pysähtyä. Siltikään en ole oppinut kuuntelemaan sinua, sinun viestiäsi oikein etukäteen ainakaan. Kokenu itseasiassa rehellisesti sanottuna, että sellainen kehonkuuntelu on laiskojen puhetta, hienoja sanoja vain. Kun itseasiassa olen vain  ollut kateellinen siitä, että jotkut osaavat todella laittaa oman jaksamisen etusijalle ja multa se ei ole onnistunut oikein ikinä. 

SomaStyle | Heli Alatalo, Cafe Soma Oy.

Synnyit vuonna 1979 äidille, joka sanoi, ettei oikein välitellyt käydä neuvolassa tai muutakaan sen kummempaa tervettä elämää niin noudattaa. Nuori ja tietämätön kun oli, ymmärrän hyvin eikä siitä sen enempää. Selvisit siitäkin kokemuksesta terveenä, josta kiitän nykyisin sinua joka päivä. Sie et saanu terveen elämäntavan palikoita kotoa, etkä liikunnan ratkiriemukkaita oivalluksia verenperintönä. Mutta ethän sinä tietenkään, niin kuin ei minun mielikään, ole osannut niitä kaivata. Tietenkään. Ikävä kyllä, aika pitkään piti mennä, että havahduin näihin juttuihin. Suren sitä ehkä kaikista eniten, että en näitä osannut antaa myöskään perintönä omalle lapselleni ajoissa. Tämä on asia minkä kanssa minun täytyy vain elää ja koittaa olla se muutos ja esimerkki tänään. Eilisille en voi mitään, mutta tänään josko yrittäisin vähän paremmin.

 

Oot kestäny ihan helvetisti kyllä kaikenmoista. Tiedä edes, mistä aloittaisin. Olet läpikäynyt kaikki maailman dieetit mitä voin keksiä. Hulluimpina mainittakoon kananmunadieetti tai pisteiden lasku. Luojan kiitos olen erämaanlapsi ilman someaikoja, joten laihduttaminen ei meille lintukotolaisille onneksi kiirinyt sinne saakka lapsena tai nuorena. Ensimmäinen ajatus, että pitäisi pudottaa painoa, tuli vasta yli parikymppisenä. Laskin pisteitä ja niitä sain syödä päivässä 18 ( en edes ollut mitenkään ylipainoinen) . Laihduin nopeasti 10 % painostani ja sain hienon avaimenperäkilluttimen kannustamaan aplodien kera. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt että laihduttamismetodini oli järkyttävin ikinä, söin karkkia sen 18 pistettä ja vedin syömishäiriön puolelle koko homman. En voi sanoin kuvata miten vääristynyt on ollut nuoren ihmisen mieli siinä hetkessä.

 

Voi luoja miten olenkin etenkin itse sinua laiminlyönyt ihan omalla ymmärtämättömyydelläni ja kyvyttömättömyyttäni kuunnella sinua. En ole koskaan osannut kiittää sinua, päinvastoin kurittanut. Kyllä pitää jaksaa! Kyllähän nyt kuukausi pitää painaa ilman vapaata, sole mikään! Näihin päiviin saakka kaiken tämän keskellä olet milloin mehupaastoillut, milloin kokeillut ketoa, milloin kaloritonta. Ettinyt pikaavaimia, että jaksaisit kuormittuneen arkesi, mutta nippu on ollut ihan väärä. Olen koittanut hoitaa oireita pikalaastarein katsomatta mistä kaikki johtuu, miksi näin. Aina sama lopputulos eri dieeteissäkin; ne on tuntuneet jotenkin rajoittavilta ja sulle on lopulta jäänyt vain tunne, etten osannut tätäkään.  Ehkä se on ollut sinun ääni kun on huutanut monipuolisempaa ravintoa, mutta minä olen tulkinnut sen heikon luonteen merkiksi ja rankaissut sinua. Juoksemalla vaikkapa polkujuoksun, sprintti triathlonin tai Arctic Challencen läpi. Kaikki yhteen kuukauteen vielä niin ainakin opit senkin laiskimus! Se pitää jaksaa on piiskuriaivoni minussa sinua ruoskineet. Meinasit aidosti hukkua jopa sinne triathloniin, siltä minusta ainaki tuntui. Se oli niin hullu keikka ja hyvä esimerkki miten jopa nelikymppinen fiksunakin pidetty nainen voi olla kujalla oman kehomieliyhteytensä kanssa. Olit parit kuukautta fyysisesti kipeä tuon heinäkuun jälkeen, mutta mitä vielä. Töissä se kipu unohtui, kun et ehdi ajatella. Lepää siinä samalla sitten. 

SomaStyle | Heli Alatalo, Cafe Soma Oy.

Lisäksi olen pitänyt sinua monesti epäviehättävänäkin. Hitto kun ne somen tyypit on niin kauniita muut! Unohdan että olen 40, en 20 – mutta vaadin silti että pitäisi olla kuten filtteröity 20. Voi hyvän tähen eikö vain? Missä järki?  Mustat silmänaluset huutaa, että olet levon tarpeessa, mutta sie vaan peität ne ja jatkat matkaa. Häpeän kuvissa missä olen väsyneennäköinen, pitäs olla pirtsakka ja kaunis aina! Tukahdutan merkit, jotka eivät enää pysy sisälläsi. Mitä en näe, sitä en koe olevaksi.

 

Nuorena aikuisena sait kuulla ajattelemattomilta ihmisiltä, että milloin olet läski ja milloin liian luiseva. Jojoilin milloin milläki kitudieetillä jumittaen aineenvaihduntasi samalla ihan sekaisin. Liekö olet selvinnyt normaaliksi tänäpäivänäkään, kun et osaa hikoilla laisinkaan? Et edes saunassa. Minusta se ei ole tervettä tänään kun ajattalen tämän päivän aivoillani. Joskopa nyt alkaisin viimein riittämään itselleni. Enkä etsisi kokoajan rajojani ja yrittämään vieläkin enemmän. Minun mieli on rajaton, mutta sinä kehoni et ole. Sinulla on rajat joita olen polkenut jo liian kauan.Oisko nyt vaikka aika, että on jo hyvä? Kelpaan jo itselleni. Mie olen mie, en muu. Ja sen pitää ja onkin minun supervoima.

 

Kun laitoin kahvilat kiinni ja jäin kotiin hankehommiin ja opiskelemaan, aloin oikeasti pikkuhiljaa ( paino sanalla pikkuhiljaa) rauhoittumaan. Miettimään, että mitäpä jos tämä suuri suorituskeskeisyys tulee jostain, missä riittämisellä ei ole rajoja liittyen hyväksynnän hakuun jo aikaisilta ajoilta. Jos teen vielä vähän ja enempi niin sitten minut hyväksytään. Lopulta olen ymmärtänyt, että nykyään se olen jo mie itse kenen hyväksyntää haen saamatta sitä, sillä mieleni kuiskaa aina että osaat enemmänkin. Jos murran tuon koodin nyt tässä hiljokseni, voin aidosti rauhoittua ja löytää paljon palopuheissa puhutun armon itseäni kohtaa. Tähän mennessä se on ollut vain puhetta ja opettelua onnistumatta.  Koen suuria sopeutumisvaikeuksia pysähtyä, mutta opettelen. Ei Roomaa päivässä rakennettu, mut ei sitä ihan päivässä purettaisikaan.

 

SomaStyle | Heli Alatalo, Cafe Soma Oy.
Pitäisi ottaa hänestä mallia!

Mie kiitän sinua kehoni, että olet jaksanut kaikki nämä vuodet. Lupaan, että pahin on nyt ohi ja opettelen kuuntelemaan sinua. Kiitän sinua, että olet kasvattanut sisälläsi pienen pojankin ja ruokkinut häntäkin, vaikka minä en ole sinua ikinä kunnolla ruokkinut. Olet selvinnyt onnettomuudesta ja parantunut siitäkin. Olet selvinnyt minun mieleni johtamasta ja dominoimasta elämästä, missä lempeys sanalle ei ole ollut sijaa kun on ollut kyse itsestäni ja armottomuudestani itseäni kohtaan. Sinua ei ole ollut, kun mieli on määrännyt ja kurittanut. Onneksi et enää kuiskaile vaan huudat. Kuulen nyt paremmin kun teen etätyötäkin enkä juokse radalla fyysisestikkin suorittamassa.

Voidaanko vaikka sopia, että tänään olisi sinun syntymäpäivä ja tämä kirje vaikkapa syntymätodistus? Olen tunnustanut sinun olemassaolosi vihdoin ja lupaan kuunnella mitä sulla on mulle sanottavaa. En lupaa vielä tässä vaiheessa ihmeitä, eikä minusta tule ikinä joogagurua. Olen siihen vielä liian kankea. Mutta mie rakastasta tulta ja vettä, joten lupaa tuijotella takkaa ja lillua ammeessa. Niistä sie pidät ainakin.  Lupaan, että jos sinua särkee tai olet väsynyt en laita sinua prässiin vaan sitten lepäilemme yhdessä. Jos mulla haluttaa sokeria tai herkkua ilman syytä, lupaan kysyä mistä nyt tuulee. Etenkin jos se tuuli on vinkannut jo pitkäänkin sillä muutoin ei väliä herkut siellä täällä – tervettä vain. Lupaan kuulla, jos haluat jossain vaiheessa taas lähteä ladulle, salille ja lupaan etten laita liikaa tehoja heti. Lupaan liikkua maltillisempiakin lajeja. Olen niin malttamaton, että lupaan opetella vähempääkin suorittamista mitä tulee terveyteen. Sen minä lupaan. Uskon, että sen lupauksen myötä seuraa hyviä juttuja. Lupaan myös ottaa vitamiinini ja syödä mahdolllisimman hyvää ruokaa, smoothieta ja mehuja, puuroja. Pidän niistä ja niin sinäkin selkeästi. Ei mitään kuureja enää! Ne on hyviä työkaluja, mutta ei elämäntapoja.  Kysyn muutenkin mitä sie haluat, sillä sie olet hienosti nimittäin osannut vastata tähän viime aikoina, kun vihdoin kuuntelen mitä viestit mulle. Lupaan myös alan huoltamaan kehoa pienissä määrin nyt aluksi ja miettimään miten palauttaisin tätä kauhusta kankeaa kroppaani. Ehkä alan taas dippailemaan sinua avannossa, kerroit selkeästi, että pidit siitäkin! Lupaan olla suorittamatta myös hyvinvointiani, niin kuin olen aina ennen tehnyt. Nyt tiedän, mitä suorittaa hyvinvointia tarkoittaa vs. kokonaisvaltainen hyvinvointia. Kadehdin niitä, jotka ymmärtävät tämän jo 20 vuotta aikaisemmin. Anna anteeksi siitä. Lupaan levätä kun sanot niin. Ainakin yritän, sen voin luvata kuitenkin.

Hyvää synttäripäivää kaunis upea kehoni. Mielestäni olet upea ihme! Kiitollinen, että olet terve, upea ja toimiva. Ollaanko vihdoinkin kavereita ?

SomaStyle | Heli Alatalo, Cafe Soma Oy.

Ps. Tein loppuun tämän visiotaulun elämästäni, asioista joita haluan korostaa ja kokea enemmän ja joita kohti haluan kulkea. Uskon, että nämä lisäävät myös sinun, rakas kehoni, hyvinvointiasi. Muistuttakoon tämä myös tietokoneen ja puhelimennäytöllä minua, kun vietän niissä työnikin takia niin paljon aikaani. Ettei vain pääse vahingossakaan unohtumaan!

 

PPs. Molemmat tehtävät näistä liittyvät Life Coach Academy Finlandissa suorittaviin opintoihini aihealueeseen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Oli ihana tehtävä ajankanssa pohtia näitä. 

 

xxx

 

Heli